Islamin viisi pilaria

Keskeistä islamin opetuksille ja islamilaiselle elämäntavalle ovat pakolliset palvonnan muodot (arabiaksi ibadat), joihin viitataan usein “islamin viitenä pilarina”. Näihin kuuluvat: 1. uskontunnustus, 2. määrätyt rukoukset, 3. zakat (almuvero), 4. Ramadan-kuukauden paasto ja 5. Hajj (pyhiinvaellus Mekkaan).

Vaikka näiden kaikkien palvonnan tekojen tarkoitus on Jumalan muistaminen, on hyvä painottaa, etteivät Jumalan majesteetillisuus ja kunnia riipu vähimmässäkään määrin Hänen luotujensa ylistyksestä. Hän on ehdottoman riippumaton luoduistaan ja vapaa kaikista tarpeista. Pikemminkin ihminen tarvitsee näitä toistuvia palvonnan muotoja pitääkseen yhteyden Herraansa ja näkemyksensä totuudesta selkeänä ja vahvana. Islamilaisten palvonnan tekojen tarkoitus on näin ollen ihmisen uskon ja Jumalalle antautumisen vahvistaminen. Toisena tarkoituksena on luonteen vahvistaminen, jotta ihmisen olisi mahdollista ja helppoa elää Jumalan määräysten mukaisesti ja kolmantena veljeyden ja kiintymyksen siteiden vahvistaminen koko ihmiskunnan kesken.

Nämä viisi palvonnan tekoa ovat erittäin tärkeitä islamissa; niiden oppiminen ja harjoittaminen ovat kaikkien muslimien prioriteettina. Kaiken muun voi opetella vähitellen, kärsivällisyydellä ja omistautuen. Nämä viisi pilaria muodostavat hengellisen elämän perustan, jonka päällä islamin usko lepää.

Uskontunnustus

“Todistan, että ei ole muuta palvomisen arvoista jumalaa (tai muuta palvonnan kohdetta) kuin Allah, ja todistan, että Muhammed (rauha hänelle) on Hänen lähettiläänsä”. Arabiaksi: (لَا إِلٰهَ إِلَّا الله مُحَمَّدٌ رَسُولُ الله [lā ʾilāha ʾillā-llāhu muḥammadur rasūlu-llāh ]). Tämän kaksiosaisen todistuksen rehellinen lausuminen ja sen noudattaminen tuo ihmisen islamin piiriin. Jos ihminen kuolee tässä uskossa, hän saa paikan paratiisissa, minkä vuoksi tätä todistusta pidetään islamin kulmakivenä.

Todistuksen ensimmäinen osa, “Todistan, että ei ole muuta palvomisen arvoista jumalaa (tai muuta palvonnan kohdetta) kuin Allah” kieltää minkään muun jumalan olemassaolon riippumatta siitä kuinka mahtava, suuri, hurskas tai oikeamielinen tämä olento on. Tähän sisältyvät enkelit, ihmiset, elottomat esineet ja taivaankappaleet. Tämän kiellettyämme voimme vahvistaa, että Allah yksin on kaiken palvomisen arvoinen. Todistuksen jälkimmäinen osa, “ja todistan, että Muhammed (rauha hänelle) on Hänen palvelijansa ja lähettiläänsä” vahvistaa uskon siihen, että Muhammed (rauha hänelle) on Jumalan viimeinen lähettiläs. Tämä tarkoittaa, että uskomme profeetan olevan sanansaattaja, jonka Allah on lähettänyt opastamaan meitä. Hyväksymme hänen opetuksensa ja käskynsä, seuraten sitä mitä hän on käskenyt meitä tekemään ja pysyen kaukana siitä, mitä hän on kieltänyt. Seuraamme hänen polkuaan ja esimerkkiään, koska se on merkkinä siitä, että uskomme häneen ja rakastamme häntä (Introduction to Islam, Osoul Centre, 2020).

Tämän uskontunnustuksen hyväksyminen erottaa muslimin ei-muslimista, joten kaikki teot riippuvat tästä pilarista; hyvistä teoista (vaikka kuinka suurista) ei ole mitään hyötyä, jos ihminen ei ole lausunut tätä todistusta. Toisaalta on monia tekoja, jotka ovat tämän todistuksen vastaisia ja vievät ihmisen ulos islamista. Vakavin näistä teoista on jonkin muun kuin Allahin palvominen rukoilemalla tai tekemällä muita tekoja, jotka ilmentävät palvomista tai uskoa johonkin muuhun kuin Allahiin.

Rukoukset

Islamiin kuuluu viisi päivittäistä rukousta: aamunsarastuksen, keskipäivän, iltapäivän, auringonlaskun ja pimeän laskeutumisen aikoina. Rukous antaa ihmisille säännöllisen yhteyden Allahiin ja auttaa heitä välttämään syntejä. Tämä Jumalan palvelemisen muoto käskee muslimeja muistamaan Herraansa päivin ja öin, paikasta riippumatta. Rukousajat toistuvat jatkuvasti ympäri maailman, joten jokaisena hetkenä ihmiset rukoilevat jossain maailmankolkassa. Muslimi voi rukoilla lähes missä vain, kunhan paikka vain on puhdas. Rukous symboloi yhdenvertaisuutta köyhien ja rikkaiden, hallitsijoiden ja alamaisten, tumma- ja vaaleaihoisten välillä. Kaikenlaisista taustoista tulevat ihmiset seisovat yhdessä samoissa riveissä, olkapää olkapäätä vasten, kumartuen Allahin edessä. Rukoukset vahvistavat muslimin uskoa Allahiin, ylläpitävät hänen moraaliaan ja estävät häntä tekemästä pahoja tekoja.

Zakat (almuvero)

Jokaisen muslimin, jonka vuosittaiset säästöt ylittävät tietyn summan, täytyy maksaa 2,5% säästöistään yhteisön köyhille ja tarvitseville jäsenille. Zakat edistää anteliaisuutta ja auttaa puhdistamaan sielun itsekkyydestä ja ahneudesta. Zakat auttaa myös vähentämään katkeruutta ja kateutta yhteiskunnan köyhien ja rikkaiden välillä. Islamissa almuvero on sosiaaliturvajärjestelmän perusta, joka auttaa täyttämään yhteisön heikompien jäsenten taloudellisia tarpeita.

Paasto ramadan-kuukauden aikana

Islamissa paasto merkitsee pidättäytymistä ruuasta, juomasta ja sukupuolisesta kanssakäymisestä aamunsarastuksesta auringonlaskuun. Se on vuosittain toistuva pakollinen Jumalan palvelemisen muoto ramadanin, islamilaisen kuukalenterin yhdeksännen kuukauden aikana. Koraanissa sanotaan, että paastoamisen pääasiallinen tarkoitus on auttaa meitä olemaan tietoisempia Allahista ja kuuliaisempia Hänelle. Se opettaa vilpittömyyttä ja antaa hurskautta. Se auttaa meitä kehittämään sosiaalista omaatuntoamme, kärsivällisyyttä, itsehillintää, tahdonvoimaa ja myötätuntoa yhteiskunnan heikompiosaisia kohtaan. Sairaiden, matkustavien tai raskaana olevien ei tarvitse paastota.

Joku saattaa kysyä: miksi Allah kaikessa viisaudessaan on määrännyt meille paaston? Vastaus kysymykseen on, että paastoamisen tarkoitus on kehittää tietoisuutta Allahista, eli uskoa ihmisen sydämessä. Vain Allah tietää kuka paastoaa ja kuka ei. Näin ollen islamin mukaan paastoaminen tarkoittaa pidättäytymistä ruuasta ja juomasta sen vuoksi, että olemme tietoisia Allahin tahdosta. Säännöllinen paastoaminen edistää oikeamielisyyden juurtumista ihmisen sydämeen.

Paastoamisen toissijainen hyöty on sen positiivinen vaikutus terveyteen. Se puhdistaa ruumiin haitallisista aineista, jotka saastuttavat elimistöämme ja antaa elimistölle aikaa toipua ja parantua. Se harjoittaa ruumista ja mieltä toimimaan pienemmällä määrällä ravintoa ja auttaa meitä ymmärtämään miltä heistä tuntuu, jotka kärsivät nälkää. Kun ihminen pystyy hallitsemaan perustavanlaatuisia selviytymisvaistojaan, on muitakin tarpeita helpompi hallita.

Hajj (pyhiinvaellus Mekkaan)

Hajj on pakollinen jokaiselle aikuiselle muslimille kerran elämässä, jos hänellä on siihen taloudellinen mahdollisuus ja terveys sen sallii. Hajjin aikana muslimit joka puolella maailmaa kohtaavat samassa paikassa omistautuen Allahin palvelemiselle. Hajj kestää viisi tai kuusi päivää, jolloin miljoonat pyhiinvaeltajat suorittavat siihen kuuluvat rituaalit niille määrätyillä paikoilla. Hajj on muistutus Tuomiopäivästä, jolloin kaikki ihmiset kerätään yhteen tilintekoa varten. Se myös painottaa uskoa siihen, että kaikki muslimit ovat veljiä ja siskoja keskenään riippumatta maantieteellisestä, kulttuurisesta, etnisestä tai sosiaalisesta taustastaan.