Islamin ja kristinuskon yhtäläisyydet ja erot: sama mutta erilainen - Osa 2

Muslimeilla ja kristityillä on paljon yhteistä, kuten ystävällisyyden ja myötätunnon arvostaminen sekä Jeesuksen rooli tuomiopäivän kertomuksissa. Jo lyhytkin tutustuminen toiseen uskontoon voi paljastaa yllättäviä samankaltaisuuksia – emme siis ole lähelläkään sivilisaatioiden välistä taistelua. Joskus uskonkappaleet voivat kuitenkin olla myös hyvin erilaisia. Siitä huolimatta näillä kahdella uskonnolla on yhteinen tausta ja hedelmälliset olosuhteet vuoropuhelun edistämiseksi.

Perisynti

Aatamin ja Eevan tarina löytyy sekä kristinuskosta että islamista. Pinnallisesti katsottuna tarinat näyttävätkin samanlaisilta. Aatami on ensimmäinen ihminen, Eeva luodaan hänen kylkiluustaan ja he asuvat rauhassa paratiisissa. Saatana on siellä heidän kanssaan; hän johtaa heitä harhaan ja houkuttelee heidät syömään kielletyn puun hedelmän. Yhteisestä kehyskertomuksesta huolimatta tarinat eroavat suuresti toisistaan. Koraani ja profeetta Muhammedin alkuperäinen perimätieto kertovat, ettei Saatana tullut Aatamin ja Eevan luo käärmeen hahmossa, eikä hän huijannut heitä syömään kiellettyä hedelmää. Saatana johti heitä harhaan pettäen heidät, jolloin he tekivät vakavan virheen. Tämä ei siis ollut yksin Eevan syytä, vaan pikemminkin Aatami ja Eeva ovat yhdessä vastuussa virheestään.

Koraanissa ei missään kohtaan kerrota, että Eeva olisi ollut heikompi osapuoli tai että hän olisi ollut vastuussa Aatamin syntiinlankeemuksesta. He tekivät päätöksen yhdessä ja myöhemmin, ymmärrettyään vakavan virheensä, he katuivat ja rukoilivat Jumalan anteeksiantoa. Molemmat myös saivat anteeksi. Tässä valossa ymmärrämme, että islamissa ei ole perisynnin käsitettä. Aatamin jälkeläisiä ei rangaista esi-isiensä tekemisistä. Jumala sanoo Koraanissa, ettei kukaan ole vastuussa toisen ihmisen päätöksistä. ”Toinen ei pysty toisen taakkaa kantamaan.” (35:18). Islamissa ei ole sellaista käsitettä, että ihminen voisi syntyä synnillisenä. Pikemminkin ihmiset syntyvät puhtauden tilassa ja heidän luonnollinen taipumuksensa on Jumalan palveleminen. Heidän tilinsä ovat puhtaat; heillä ei ole mitään anteeksipyydettävää tai kaduttavaa.

Kristinuskon käsitys perisynnistä puolestaan opettaa, että ihminen syntyy jo valmiiksi Aatamin ja Eevan syntien tahraamana. Tämän mukaan Jeesus syntyi ja kuoli sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Jos kristitty uskoo, että Jeesuksen kuolema on sovittanut hänenkin syntinsä, pelastuksen ovi avautuu hänelle. Islam hylkää tämän käsityksen kokonaisuudessaan. Islamin oppien mukaan profeetta Jeesus lähetettiin israelilaisille vahvistamaan kaikkien edellisten profeettojen sanoman: Jumala on Yksi, jolla ei ole kumppaneita tai jälkeläisiä, minkä vuoksi mikään tai kukaan ei ole palvomisen arvoinen paitsi Hän.

Pelastus

Sano: Te palvelijani, jotka olette toimineet sielujenne vahingoksi, älkää olko epätoivoisia Jumalan laupeuden suhteen; aivan varmasti Jumala antaa syntinne kokonaan anteeksi, sillä Hän on totisesti armahtava, laupias..’ (Koraani 39:53).

Islamin mukaan jokainen ihminen syntyy vapaana synnistä, joten tässä tilassa pysyminen vaatii vain Jumalan määräysten noudattamista ja pyrkimystä hyveelliseen elämään. Jos ihminen tekee syntiä, mutta sen jälkeen katuu, hänen tulisi pyytää Jumalalta anteeksiantoa. Pyyntö tulee esittää suoraan Jumalalle; mitään välikappaleita ei ole. Koraani ja profeetta Muhammed ovat kertoneet meille, että Jumalan anteeksianto on helposti saavutettavissa. Profeetan alkuperäisen perimätiedon mukaan hän sanoi: “Jumala ojentaa kätensä yöllä hyväksyäkseen niiden anteeksipyynnöt, jotka tekivät syntiä päivällä; ja hän ojentaa kätensä päivällä hyväksyäkseen niiden anteeksipyynnöt, jotka tekivät syntiä päivällä, (ja tämä jatkuu) siihen päivään asti, kunnes aurinko nousee lännestä” ¹.

Vilpitön katumus takaa anteeksiannon ja pelastus saavutetaan Jumalan tahtoon alistumalla. Ihminen saavuttaa todellisen tyytyväisyyden ja turvallisuuden silloin, kun hänellä on toivoa Jumalan armosta ja anteeksiannosta samalla peläten Hänen vihansa seuraamuksia. Islamissa yhteyden säilyttäminen Jumalaan on avain pelastukseen. Koraani kertoo meille, että vilpitön usko yhdessä hyvien tekojen ja käytöksen kanssa johtavat ikuiseen elämään Paratiisissa.

Kristinuskossa pelastus taas ymmärretään toisin. Jeesuksen Kristuksen kuolema johtaa pelastukseen. Erityisesti roomalaiskatolisessa teologiassa viattoman Jeesuksen, täydellisen veriuhrin kuolema on samalla ihmiskunnan pelastus. Hänen kuolemansa vie pois kaikkien niiden synnit, jotka hyväksyvät hänet Jumalan poikana ja uskovat hänen ylösnousemukseensa. Jotkut kristilliset suuntaukset lisäävät vielä, että henkilökohtaista pelastumista tukevat myös hyvät teot ja pyrkimys hyvien luonteenpiirteiden kehittämiseen. Jotkut myös edellyttävät kastetta.

Ristiinnaulitseminen ja Jeesuksen paluu

Sekä muslimit että kristityt tunnustavat ristiinnaulitsemisen tapahtuneen, mutta he ovat erimielisiä siitä kuoliko Jeesus itse ristillä vai joku muu. Jeesuksen ristinkuolema on keskeistä kristinuskossa, mutta islam hylkää sen. Islamilainen uskonkappale ristiinnaulitsemisesta on selkeä. Muslimit uskovat, että Jeesus ei kuollut ihmiskunnan syntien sovittamiseksi. Hänen ristiinnaulitsemisekseen oli olemassa juoni, mutta se ei onnistunut. Jumala loputtomassa armollisuudessaan pelasti Jeesuksen tältä nöyryytykseltä, antaen hänen hahmonsa jollekulle toiselle, joka tapettiin hänen sijastaan. Jeesus, ruumiineen ja sieluineen, nostettiin elävänä taivaaseen. Koraani ei kerro kuka tarkalleen ristiinnaulittu henkilö oli, mutta tiedämme ja uskomme varmasti, ettei se ollut profeetta Jeesus.

Kristinusko ja islam ovat myös samanmielisiä siitä, että Jeesus tulee palaamaan maan päälle. Muslimit uskovat, että ennen Tuomiopäivää Jeesus palaa tähän maailmaan ja opettaa ihmisiä uskomaan Jumalan ykseyteen. Hän tulee hallitsemaan oikeudenmukaisesti, rikkomaan ristit ja surmaamaan Antikristuksen. Sen jälkeen kaikki Kirjan kansat (juutalaiset ja kristityt) tulevat hyväksymään islamin.

Kristinuskossa Jeesuksen paluuta kutsutaan useimmiten toiseksi tulemiseksi. Kristillisten suuntausten välillä on asiassa monia eroavaisuuksia, mutta kuitenkin useimmat niistä opettavat, että Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita (suorittamaan viimeisen tuomion) ja asettamaan Jumalan valtakunnan. Monet uskovat, että hän tulee hallitsemaan maan päällä tuhat vuotta, ja jotkut sanovat, että Jeesuksen valtakausi alkaa hänen voitettuaan Antikristuksen.

Lähde

[1] Sahih Muslimin hadith-kokoelma, hadith # 2759.