Usko tuomiopäivään

Kuolema on yksi elämän väistämättömistä tosiasioista. Riippumatta uskonnosta, kansallisuudesta, yhteiskuntaluokasta tai iästä – me kaikki kuolemme. Vaikka kuoleman väistämättömyys on yleisesti hyväksyttyä, se mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, on ollut väittelyjen kohteena kautta aikojen. Islam opettaa, että ihmisen elämä ei pääty maanpäällisen elämän loputtua; vaan sitä seuraa ikuinen elämä tuonpuoleisessa.

Elämä vie meidät niin voimakkaasti mukanaan, että unohdamme kuoleman sen väistämättömyydestä huolimatta. Päivittäiset rutiinimme, mukavat kotimme ja ihmissuhteemme pitävät meidät niin kiireisinä, ettei meillä ole juurikaan aikaa miettiä tämän maailman katoavaisuutta.

Kun läheisemme sairastuu tai koemme järkyttävän menetyksen, joudumme yllättäen kohtaamaan todellisuuden. Avuttomina toteamme elämän olevan hauras, minkä seurauksena alamme pohtia mikä on oikeasti tärkeää ja mahdollisesti muutamme elämäntyyliämme.

Islamin mukaan, epäonnen kohdatessa tulisi sanoa: “Me kuulumme Jumalalle, ja Hänen luokseen me palaamme” (Koraani 2:156). Tämä pyyntörukous (du’a) lausutaan myös, kun joku kuolee. Lause saattaa elämämme tarkoituksen uuteen valoon muistuttaen meitä siitä mistä olemme tulleet ja mihin jälleen palaamme.

Allah sanoo selkeästi Koraanissa, jumalallisessa ilmoituksessa koko ihmiskunnalle, että Hän on luonut ihmiset palvomaan Häntä. Palvonta on islamissa kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat rituaalien lisäksi myös jokapäiväisen elämän hyvät teot. Ihmisen tulisi elää jatkuvasti tietoisena Jumalasta.

Muslimit uskovat kuoltuaan palaavansa Jumalan luo. Kuolema ei siis ole loppu vaan osa ikuiseen elämään johtavaa jatkumoa.

Tuonpuoleinen elämä

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Onko jotain tämän elämän tuolla puolen? Ovatko taivas ja helvetti olemassa? Näitä kysymyksiä saatamme toisinaan pohtia.

Kuoleman arvoituksellisuus saattaa hämmentää meitä. Olemme keksineet monenlaisia tapoja toisten ihmisten tappamiseksi. Teknologian ja lääketieteen kehityksestä huolimatta emme kuitenkaan pysty estämään ketään kuolemasta. Toisin kuin jokapäiväisestä elämästämme, meillä ei ole ensi käden tietoa siitä mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Joitakin rajakokemuksia lukuun ottamatta kukaan ei ole palannut takaisin kertomaan näkemästään.

Muslimit uskovat yhteen Jumalaan, joka on luonut maailmankaikkeuden ja on sen ylläpitäjä. He luottavat myös jumalalliseen johdatukseen nähdäkseen edes vilauksen siitä todellisuudesta, jota ihmissilmä ei näe. Jumalalliseen johdatukseen kuuluvat pyhät kirjoitukset sekä profeettojen esimerkki. Jumala lähetti profeetat johdattamaan ihmiskuntaa. Islamin profeettoihin kuuluvat Aatami (Adam), Nooa (Nuh), Aabraham (Ibrahim), Mooses (Musa), Jeesus (Isa) ja Muhammed, viimeinen Jumalan profeetta, rauha heille. Hän lähetti myös pyhiä kirjoja, joista Koraani on viimeinen.

Pitäytyäkseen Jumalan yleismaailmallisessa viestissä jokainen profeetta varoitti ihmisiä tuonpuoleisen väistämättömyydestä ja jokainen pyhistä kirjoista kertoo sielun olemassaolosta. Jumala sanoo Koraanissa: “Kun sitten heidän aikansa koittaa, he eivät voi sitä viivyttää eivätkä kiirehtiä hetkeäkään” (16:61).

Tuomiopäivänä kaikki ihmiset herätetään kuolleista vastaamaan teoistaan. Jumala kuvailee tätä tapahtumaa Koraanissa:

“Sinä päivänä ihmiset tulevat kukin erikseen näkemään tekonsa. Joka on tehnyt hiukkasenkin hyvää, saa sen nähdä, ja joka on tehnyt hiukkasenkin pahaa, saa sen nähdä” (Koraani 99:6-8).

Jumala punnitsee jokaisen hyvät ja pahat teot armonsa ja oikeutensa mukaan, antaen anteeksi monet synnit ja moninkertaistaen palkkion monista hyvistä teoista. Se, joka kunnostautuu hyvyydessä, saa runsaan palkkion; ja se, jonka pahuus on suurempi kuin hyvyys, saa rangaistuksen.

Ne, jotka täyttivät elämänsä tarkoituksen ja elivät oikeamielisesti, pääsevät ikuisen autuuden paratiisiin. Paratiisin ihmiset asuvat kauniissa kartanoissa, eivätkä he enää tunne väsymystä, sairautta tai vanhuuden vaivoja. Jumala poistaa vihamielisyyden ja tuskan ihmisten sydämistä, parantaen kaikki vaivat paikassa, jossa runsaus ja ylellisyys vallitsevat, puutarhat kukoistavat ja joet virtaavat.

Vastakohtana kuvauksille Paratiisista, Koraani kuvaa myös helvettiä paikkana, jonne syntiset joutuvat. Sen tuli on kuuman korventavaa.

Totisesti Jumala haluaa meidän kaikkien pelastuvan tuonpuoleisessa. Hän on lähettänyt johdatuksen ja merkkejä niille, jotka etsivät Häntä ja pohtivat. Samalla Hän on antanut meille mahdollisuuden valita joko tämän maailman houkutukset tai Hänen lakinsa noudattamisen. Jumala sanoo Koraanissa:

“Miksi Jumala teitä rankaisisi, jos olette kiitollisia ja uskotte? Jumala on Kiittävä, Teitävä” (Koraani 4:147).

Suurempi suunnitelma: Tuomiopäivä

Tämänhetkinen elämämme ja usko tuonpuoleiseen liittyvät läheisesti toisiinsa. Ne, jotka keskittyvät vain tähän hetkeen, eivät näe suurempaa asiayhteyttä. He eivät piittaa elämän todellisesta tarkoituksesta. Jumala on antanut muistutuksen ihmiskunnalle:

“Jotka pitivät uskontoaan pilkkana ja leikkinä ja jotka tämänpuoleinen elämä vietteli. Tänään me unohdamme heidät niin kuin he unohtivat tämän päivän kohtaavan heidät ja kielsivät merkkimme” (Koraani 7:51).

Islam ei kuitenkaan vaadi maallisen elämän tai modernin tieteen hylkäämistä. Muslimien tulee pitää mielessä, että heiltä tullaan kysymään teoistaan tässä maailmassa. Islamin opetusten mukaan maallinen elämä on koettelemus, jonka mukaan määräytyy se, missä vietämme ikuisuuden kuoleman jälkeen. Uskovat ymmärtävät sen todellisuuden, joka heitä tulee kohtaamaan, ja tietävät, että kuolemanjälkeinen elämä määräytyy maallisen elämän tekojen mukaan. He ovat kiitollisia Jumalalta saamistaan siunauksista ja palvelevat Häntä nöyrästi pyrkien hyvään kaikilla elämän alueilla. Ihmisen omaksuessa tällaisen Jumalasta tietoisen elämäntavan, hänen elämänsä tarkoitus on suurempi kuin vain tämän maailman iloista nauttiminen.

Usko sielun ja tuonpuoleisen elämän olemassaoloon tarkoittaa ensinnäkin uskoa näkymättömään. Sielumme ovat aineettomia olentoja, jotka antavat elämän fyysisille ruumiillemme. Ympärillä näkemämme maailma toimii kaiken näkevän Jumalan luoman näkymättömän järjestelmän mukaisesti.

Muslimit uskovat, että Jumala on oikeudenmukainen ja Hän pitää tarkkaan kirjaa sekä hyvistä että pahoista teoistamme. Saamme palkkion maanpäällisestä elämästämme Tuonpuoleisessa, missä Jumalan oikeus vallitsee. Ihmiset etsivät luonnostaan oikeutta kaikilla elämänalueillaan. Ihminen odottaa esimerkiksi saavansa työstään asianmukaisen palkan. Jos taas ihmistä vahingoitetaan, hän haluaa siitä korvauksen. Tai kun joku auttaa toista, hän odottaa arvostusta teolleen. Vaikka ihmiset pyrkivätkin kovasti luomaan oikeudenmukaisia järjestelmiä, on totuus kuitenkin, että tämä maailma ei tule koskaan olemaan täydellisen oikeudenmukainen. Monet rikolliset eivät koskaan saa rangaistusta, eikä sorretuilla ole edes perusoikeuksia. Katoavatko heidän elämänsä vain kuolemassa ilman mitään tilivelvollisuutta tai oikeudenmukaista kohtelua?

“Vai luulevatko ne, jotka syyllistyvät pahoihin tekoihin, että me pitäisimme heitä elämässä ja kuolemassa samanveroisina kuin niitä, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä? Huonosti he päättelevät” (Koraani 45:21).

Kuolemanjälkeisessä elämässä pahantekijät joutuvat oikeuden eteen ja maan päällä kärsimään joutuneet saavat korvauksen tuskastaan. Ne, jotka elivät vastuullisesti ja välttäen syntiin johtavia houkutuksia, saavat palkinnoksi paikan Paratiisissa. Kuten Koraanissa mainitaan:

“Jumala on todellakin luonut taivaan ja maan, jotta jokainen sielu saisi palkkansa ansionsa mukaan eikä kenellekään tehtäisi vääryyttä” (Koraani 45:22).

Islamin mukaan yksi suurimmista epäoikeudenmukaisista asioista, mihin ihmiset voivat syyllistyä, on Jumalan olemassaolon kieltäminen ja vertaisten asettaminen Hänelle. Islamin mukaan Jumala on kaikkien taivaiden ja maan olentojen Luoja, Ylläpitäjä ja Ravitsija. Koska Hän on luonut meidät, on Hänen oikeutensa, että palvomme ja tottelemme Häntä. Hän siunaa meitä päivittäin rakkautensa ja armonsa tähden. Palvonnan teot ovat kiitollisuuden osoitus Häntä kohtaan. Jumalan unohtaminen, muiden asioiden palvominen tai Hänen käskyjensä noudattamatta jättäminen ovat kiittämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä Hänen siunauksiaan kohtaan.

Jos ihmisten tekemät oikeusjärjestelmät rankaisevat epäoikeudenmukaisuudesta muita ihmisiä kohtaan, on tietenkin ymmärrettävää, että Jumala rankaisee heitä, jotka kieltävät Hänen oikeutensa ja ovat epäoikeudenmukaisia Hänen luomakuntaansa kohtaan. Jumala sanoo Koraanissa:

“Me laitamme oikeudenmukaiset punnukset ylösnousemuksen päivää varten, eikä ketään kohdella silloin hiukkaakaan väärin. Vaikka teko olisi vain sinapinsiemenen kokoinen, me tuomme sen esille. Me kyllä osaamme tehdä tilin” (Koraani 21:47).

Jumalan armo

Ihmiset ovat epätäydellisiä olentoja, joten teemme usein virheitä ja teemme vääriä tekoja. Jumala ei vaadi meiltä täydellisyyttä, mutta hän kehottaa meitä yrittämään parhaamme Hänen palvonnassaan ja pyrkimään elämään oikeudenmukaisesti. Armossaan Jumala antaa synnit anteeksi kenelle tahtoo kuoleman jälkeen. Jumala lupaa meille Koraanissa:

“Niiltä, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä, me pyyhimme pois heidän pahat tekonsa ja palkitsemme heidät heidän parhaimpien tekojensa mukaan” (Koraani 29:7).

Islamin mukaan muslimien tulisi pyrkiä pelastukseen Tuonpuoleisessa elämällä hyveellistä elämää maan päällä tietoisina Jumalasta. Pelko tilille joutumisesta kuoleman jälkeen sekä toivo Jumalan oikeuden toteutumisesta motivoivat heitä viettämään tämänhetkisen elämänsä Jumalaa palvellen. Tämä on ihmisten olemassaolon todellinen tarkoitus. Tällä tavoin he voivat tavoitella ikuista iloa jo tässä elämässä.

“Sinä levollinen sielu, palaa Herrasi luo tyytyväisenä ja rakastettuna, astu palvelijoitteni joukkoon ja käy puutarhaani!” (Koraani, 89:27-30).